Peliparatiisi, cosplayparatiisi & festivaaliparatiisi!?

Blogi on ollut vähän ummehtunut, koska tekemistä on vain ollut niin paljon. Nythän on niin, että suuri osa ajasta on mennyt esimerkiksi pelaamisen parissa. Vähän aikaa sitten päädyin nimittäin ostamaan New Nintendo 3DS -känsikonsolin voidakseni pelata japanilaisia pelejä (jotka eivät toimi jo omistamassani eurooppalaisessa 3DS:ssä). Pelit ovat täällä myös jonkin verran halvempia kuin lännessä, ja lisäksi arvelin saavani pelatessa myös mukavasti kielen harjoittelua, joten katsoin laitteen ostamisen arvoiseksi. Ensimmäisenä pelinäni ostin Yokai Watch 2:n. "Seuraavaksi Pokémoniksi" hehkutettu Yokai Watch on nimittäin Japanissa tällä hetkellä megasuosittu, joten olihan päästävä testaamaan, millaisesta pelistä on kyse. Vasta muutamia tunteja olen sitä pelannut, mutta mielenkiintoiselta vaikuttaa, vaikka onkin etupäässä lapsille suosittu. Konsoliksi päätyi tällainen Super Smash Bros -teemainen erikoisversio, joka kiiltävine pintoineen näyttää yllättävän tyylikkäältä.

Suurin odotuksen kohteeni peleistä oli kuitenkin luonnollisesti Pokémon Omega Ruby & Alpha Sapphire, joka julkaistiin viime perjantaina. Muiden kiireiden takia minulla ei varsinaisesti ollut hinkua mennä jonottamaan peliä heti aamulla (tai edes ennakkotilata sitä), mutta ostin omani kuitenkin julkaisupäivän iltana. Mihinkään "julkaisutapahtumiin" (jos sellaisia edes oli) en siis mennyt, mutta ajattelin mennä 12.12. yöllä jonottamaan Ikebukuron upouuden suur-PokéCenterin avajaisia, kuten eräs vaihtarikaverinikin aikoo tehdä.

Tässä tämänhetkiset pelini - aivan loistavia kaikki! Lisääkin on varmasti luvassa...

Viikonloppu oli edeltävän viikonlopun tapaan täynnä tekemistä. Lauantaina kävin Tokyo Domen huvipuistoalueella pidetyssä New Layers Paradisessa, jota mainostettiin Japanin suurimmaksi cosplay-tapahtumaksi. Noin 15 euron rannekkeeseen sisältyi rajaton oikeus käyttää tapahtumapaikan huvipuistolaitteita lukuun ottamatta viittä hurjinta. Cossaajista kuvia ottaakseen piti erikseen ostaa lupa, joka maksoi vajaat 4 euroa.

Ei liene yllätys, että upeita cosplay-asuja riitti. Alla vain muutamia niistä.

Yokai Watch -ryhmä

Taas vaihtuu aihe! Yliopistokampukseni Komaban kulttuurifestivaali (kampuksen historian 65.) kesti kolmipäiväisenä lauantaista maanantaihin, tosin itse liityin mukaan vasta sunnuntaina. Tuolloin olikin harvinaisen jännittävä päivä (tähänastisen oleskeluni jännittävin), sillä osallistuin erääseen lavalla pidettävään kisaan (mutta siitä enemmän toisessa blogissani myöhemmin). Festivaali yllätti minut väenpaljoudellaan - joidenkin tietojen mukaan tapatumassa kävisi kolmen päivän aikana noin 80 000 kävijää. Tapahtuma tuntuikin isolta jutulta: ruokakojuja oli kymmenittäin, tanssi- ynnä muu ohjelma oli laadukasta ja luokkahuoneetkin oli muutettu ties miten upeiksi näyttelyiksi ja kahviloiksi.

Pokémon-origameja!

Musiikki oli lähes poikkeuksetta todella mieluista minulle - hyväntuulista, melodista ja j-pop-henkistä.

Tapahtuman päätteeksi valittiin myös Miss ja Mister Komaba. Kisan viimeisessä osiossa ei vaatteiden näyttävyydessä säästelty.

Jos joskus pääsen naimisiin, tällainen hääpuku olisi aika unelma *-*

Festivaalin jälkeen arki taas palasi kampukselle, ja tänään edellisten päivien suurtapahtumasta ei ollut nähtävissä enää merkkiäkään. Arki on omallakin kohdallani stabilisoitunut: olen tottunut täällä elämiseen erinomaisesti (ei sillä että siinä alun perinkään juuri vaikeuksia olisi ollut). Kurssit rullaavat omalla painollaan ja niiden ohessa nautin Tokiosta niin paljon kuin pystyn. Usein tulen ajatelleeksi sitä, miten oikea valinta olikin hakea vaihtoon juuri Tokioon - täällä on niin paljon juuri minua kiinnostavaa tekemistä ja kokemista.

Mukava viikonloppu

Viime viikonloppu oli täynnä tekemistä. Lauantaina menimme vaihdon ensimmäistä kertaa Odaibaan. Pääkohteemme oli "arcade-teemapuisto" Joypolis, mutta sitä ennen kiertelimme tovin Odaiban suurissa kauppakeskuksissa.

Saavuimme Odibaan. Nähtävissä on maailmanpyörä, yksi Odaiba-tekosaaren tunnusmerkeistä.

Takoyaki-"museon" rekvisiittaa. (Museona sitä mainostettiin, mutta minun silmiini se näytti vain muutaman takoyaki-ravintolan muodostamalta ruokailualueelta)

Söinkin ensimmäistä kertaa takoyakia eli taikinapalloja, joiden sisällä on mustekalaa. Ei päässyt suosikikseni, mutta kiva oli maistaa!

Kuuluisa Rainbow Bridge näkyi takoyaki-paikan ulkopuolelta

Venus Fort -kauppakeskuksen nähtävyyksiä

Näkymää Venus Fortin "sisäpihalta"

Päivän päätteeksi Joypolisiin!

Half Pipe, yksi paikan päälaitteista. Tarkoituksena oli pyöriä väkkäränä mahdollisimman paljon ajoittamalla astinlaudan painallukset oikein.

Lavalla pyöri Persona-peleihin jollain tapaa perustuva Persona Quest sekä menneisiin ja tuleviin Persona-peleihin liittyviä videoita.

Wild-simulaattorit (Wild Jungle, Wild River, Wild Wing) olivat mahtavia. Liikkuvan vaunun ja koko näkökentän kattavan valkokankaan avulla luotiin illuusio esimerkiksi lentokoneessa tai maasturissa olemisesta ja hurjan seikkailun kokemisesta. Joypolisin parasta antia.

Puiston uutuutena oli Psycho Pass -teemainen mielenkiintoinen ampumaosio

Päivän päätteeksi oli upea ihailla Odaiban valaistuksia

Sunnuntaina oli vuorossa aamupäivällä Mizonokuchin Pokémon-turnaus aivan kuten viime viikollakin. Tällä kertaa tosin onnistuin saamaan vain 2 voittoa, joiden lisäksi tuli myös 2 häviötä, jotka pudottivatkin minut pois turnauksesta.

Lounaaksi Mizonokuchissa 3,50 euron gyuudon-ateriasetti

Iltapäivällä oli vuorossa The Possibooooon konsertti Nakanon Sun Plazassa. Halusin avata j-pop-konserteissa käymisen mahdollisimman edullisella kokeilulla, joten päädyin tähän noin 34 euroa maksaneeseen vaihtoehtoon. Konserttia ennen tiesin ryhmän kappaleista vain yhden, "Zenryoku Banzain", joka onkin kai heidän kuuluisin kappaleensa. Tykkäsin kuitenkin konsertista ja etenkin fanien luomasta upeasta tunnelmasta! Ainoastaan mieletön äänenvoimakkuus oli hieman häiritsevä (koska en tietenkään muistanut tuoda korvatulppia).

Kyseessä oli The Possibooooon toistaiseksi viimeinen keikka, joten jäähyväiskukkia oli paljon

Youtubeen on jo ilmestynyt video kyseistä konsertista! Tällaista siellä siis oli!:

Aina vaan ruokia... ja jotain muuta

Ruokaa ja höpinöitä, olkaa hyvät!

Maanantaina oltiin asuntolan (mies- sekä naisasuntolan) kavereiden kanssa pizzapaikassa

Tällä viikolla Komaban ruokalassa vietettiin Hokkaido-teemaviikkoa. Tässä pieniä rapeita kaloja pursuava annos.

Maistuva asuntola-ateria

Tuttu näky joka aamulta. Tältä Inokashira-puiston asemalta aloitan yliopistopäiväni.

Toinen Hokkaido-viikon ruoka, jonkinlainen raamen-annos.

Yritän vaihtoni aikana maistaa myös mahdollisimman monia japanilaisia jäätelöitä. Tämä tosin ei ollut kovin erikoinen.

Nämä taas ovat parhaita! Mehevää pullaa, jonka väleissä suklaajuttua. En ole ainoa, joka tästä tykkää - törmäsin eilen sattumalta Wasedan yliopistoa käyviin vaihtareihin, jotka myös olivat hulluna tähän.

Heh, meninpä yksinäni karaokeen harjoittelemaan! Tykkään Japanin intiimeistä karaokebokseista miljoona kertaa enemmän kuin länsimaisesta julkisesta karaokesta (jonka kappalevalikoima on vieläpä käsittämättömän tylsä minulle).  Lauloin Ikimonogakaria, Sekai no Owaria, AKB48:a ja joitain animemelodioita.

Asuntolaruokaa: "limaisia" lihapyöryköitä?

Shibuyan risteystä vähän eri kuvakulmasta

Japanissako joulu ei muka suuri juhla? Jo tähän mennessä näkemäni perusteella vaikuttaa siltä, että minulla tulee olemaan Tokiossa enemmän joulutunnelmaa kuin Suomessa monena vuonna.

Parina viime päivänä olen intoutunut ostamaan musiikkia! Ensin ostin Sekai no Owarin uusimman singlen, "Dragon Nightin", levyn (jonka mukana tuli vanhojen kappaleiden live-CD) ja eilen Animatesta mukaan lähti Uchuu Kyoudain (Space Brothers) Original Soundtrack sekä Pokémon XY Super Music Collection. Jälkimmäiset saattoivat olla hieman impulssiostoksia, mutta molempien sarjojen musiikki on kyllä todella kaunista.

Olin tänään Mizonokuchissa Pokémon-turnauksessa, jossa onnistuin tulemaan peräti toiseksi (hävisin vain yhden pelin). Turnauksen (ja muutaman free playn) jälkeen menin Pokémon-kavereideni Kentan ja Horiguchin kanssa syömään paikkaan, jossa oli vaikka mitä ruokakojuja. Otin Osakan yakisobaa!

Maisemaa Mizonokuchin aseman läheltä

Ja taas upeaa joulutunnelmaa, tämä Kichijojin Kirarina-kauppakompleksista.

Italian Tomato -ravintolaketjun suosituin annos, joka sisältää mm. Steppen-juustoa. Tuleehan sitä joskus harvoin länsimaisempaakin ruokaa syötyä.

Yleisesti ottaen ajattelutapani tuntuu täällä olevan se, että syön vähän mitä mieli tekee, koska ajattelen, että vaihto on lyhyt ja siitä pitää ottaa kaikki ilo irti syömisenkin suhteen - varsinkin kun syötävä on täällä paljon houkuttelevampaa kuin Suomessa sekä makunsa että hintansa puolesta. Katsudon-mestojen ja muiden ruokapaikkojen lisäksi käyn melkein joka toinen päivä Mister Donutissa donitsilla tai Daisossa ostamassa halpoja Choko Monakoja *__*. Mutta yritän pitää itseni edes vähän paremmin kurissa!